Syntymäpäiväni oli lähestymässä ja halusin tehdä jotain kivaa. Mitä se kiva tarkoitti tapauksessani? No jotain viiniin liittyvää tietenkin! Arvoin vähän kaikkia ilmansuuntia ja merenrantapaikkoja, koska viikonlopuksi oli luvattu vielä lämmintä, ja meillä oli ollut rantapäiviä todella vähän. Olisin mielelläni poikennut rutiineistani ja vieraillut jossain uudessa kohteessa. Tiesin kuitenkin myös, että meidän pitäisi käydä Toscanassa kurkkaamassa asuntomme hyvinvointia. Mielessäni syntyi kompromissi: Pysähtyisimme San Gimignanossa https://g.co/kgs/oFhFFy yhdeksi yöksi ja jatkaisimme siitä sitten matkaa asunnollemme.
Miksi juuri sitten San Gimignano? San Gimignanon keskiaikainen kylä torneineen on yksi Italian kuuluisimpia turistinähtävyyksiä, ja olin vuosia vältellyt sitä, kunnes pari vuotta sitten kävin leikkauttamassa silmäni lähistöllä sijaitsevassa klinikalla (Poggibonsi) ja vierailin pitkästä aikaa San Gimignanossa, ja yllätyin miten viehättävä se olikaan. San Gimignano oli toki täynnä turisteja, mutta samalla se oli kuitenkin tyylikäs, ja siellä oli ihastuttava tunnelma. Olimme käyneet nopeasti myös viinitilalla maistamassa kuuluisaa Vernaccia di San Gimignano valkoviiniä, joka oli yllättynyt minut laadullaan, sillä vaikka Vernaccia di San Gimignano on Italian kuuluisempia viinejä, ja ensimmäinen, joka sain DOC sertifikaatin Italiassa vuonna 1966 (Vuonna 1993 se sai DOCG sertifikaatin), olin pitänyt sitä, jos en nyt vaatimattomana, mutta aika tavanomaisena viininä. Syynä tähän oli varmaan se, että olin maistanut lähinnä supermarketeista ostettuja versioita.
Lähdimme ajamaan kohti Toskaanaan perjantai-illalla töiden jälkeen. En ollut varannut yöpymispaikkaa San Gimignanon keskustasta, vaan läheisestä pikkukylästä nimeltä San Donato https://g.co/kgs/Rdpkqs. Kun saavuimme illalla myöhään kylään, paikka vaikutti lähes Disneylandin lavasteelta. Niin siisti ja idyllinen se oli. Olin varannut meille huoneiston B&B:sta nimeltä Antica Dimora B&B | San Gimignano (antica-dimora.it). B&B oli ihan mukava asunto, mutta meitä vastapäätä sijaitsi aivan ihastuttava hotelli nimeltä Locanda dei Logi | Wine & Food, mutta jonne eivät lapset eivätkä koirat olleet tervetulleita, eli ei meille sopiva hotelli.
(Minä käytän usein hotellivarauksiin https://www.booking.com koska se on yksinkertaisesti helppoa. Näen heti mitkä hotellit suostuvat majoittamaan myös koiria, ja millaiset arviointipisteet majoituspaikat ovat saaneet esim. siisteydestä ja sijainnista.)
Hotellimme oli kuitenkin keksinyt aivan ihastuttavan aamiaisen: Meille pakattiin koriin aamiaistarpeet ja ohjattiin puistoon, missä nautimme aamiaisen ihaillen kauniita Toscanalaismaisemia ja viinivainioita. Täydellistä sanoisin.
Tämän jälkeen ajoimme San Gimignanoon ja harrastimme lyhyen aikaa turisteilua keskustassa, mutta paljon jäi vielä näkemättä eli varmaankin joudumme palaamaan.
Olin tällä kertaa varannut viinimaistelun en viinitilalta vaan Consorzio del Vino Vernaccia di San Gimignanolta ( joka vapaasti käännettynä on Vernaccia di San Gimignano alueen yhdistys/ edunvalvoja) https://wineexperience.vernacciasangimignano.it/en/ .
Minä olin valinnut minulle ja miehelleni Top Master Class:n, joka sisälsi kuuden eri viinin maistelun ja tunnin opastuksen Vernaccian viinin historiaan ja nykyisyyteen. Consorzio tarjoaa myös muita maisteluita, tai siellä voi poiketa vain lasilliselle ja ihailla kaunista maisemaa.
Paikka sijaitsee La Rocca -raunioilla ihan San Gimignanon keskustan tuntumassa, eli sinne pääsee kuka tahansa helposti, joka vierailee San Gimignanossa. Suosittelen lämpimästi vierailemaan myös siksi, että piazzalta on hienot näkymät Toskanan kukkuloille ja viinivainioille.
Mitä kaikkea opimmekaan Vernaccia San Gimignano-viinistä parin tunnin opastuksen aikana? Aivan aluksi sen, että Vernaccia di San Gimignanon tiedetään olleen kuuluisa viini jo keskiajalla, sillä viini on mainittu keski-ajan asiakirjoissa (ennen jopa Chiantia), ja jonka jopa kuuluisat kirjailijat Dantesta Boccaccioon ovat maininneet teoksissaan. Historiankirjat tietävätkin, että Vernacciaa nautittiin keskiajan kuuluisten aatelissukujen, kuten Medicin, pidoissa. Vernaccia di San Gimignano on siis siten yksi Italian vanhimmista viinilajikkeista.
Vernacciaa ei pidä kuitenkaan sekoittaa muihin Italian Vernaccia- viineihin kuten Sardegnan tai Oristanon Vernacciaan, sillä kyseessä on aivan eri viinilajike DNAltaan.
Keskiajan jälkeen Vernaccian suosio alueella väheni, ja välissä oli satoja vuosia, jolloin Vernacciaa viljeltiin vähän. Sitä käytettiin lähinnä Chiantin valmistukseen pehmittämään Chiantin makua. Vernaccia di San Gimignanon uudelleensyntyminen tapahtui 1930-luvulla, jolloin Carlo Fregola, Colle di Val d’Elsan maatalouden hallintojohtaja, vakuuttui viinin laadusta ja pyrki valistamaan alueen maanviljelijöitä viinin ominaisuuksista kannustaen heitä istuttamaan Vernacciaa, jotta viini palautuisi aikaisempaan loistoonsa.
Opimme myös sen, että San Gimignanon kukkulat sijaitsivat aikoinaan meren pohjassa, jonka seurauksena maaperä sisältää meren plioseeni-aikakauden esiintymiä. Nykyään maaperä koostuu keltaisesta hiekasta (tuffista) ja keltaisesta savesta, ja on mineraalinen.
Nykyään on yarkkaan määritelty, kuten kaikkien Italian DOC ja DOCG viinien kohdalla, millainen Vernaccia di San Gimignanon DOGC on. Sen täytyy ensinäkin sisältää vähintään 85 % Vernaccia di San Gimignano -rypäleitä, ja viiniä voidaan viljellä tarkkaan määritellyllä alueella eli San Gimignanon kukkuloilla Sienan maakunnassa. Vernaccia di San Gimignano DOCG on kahta laatua, perusviiniä ja Riservaa. Vernaccia di San Gimignano DOCG -Riservaa viinin on kypsyttävä vähintään 11 kuukauden ajan, joko metallitankeissa tai tynnyreissä ja pullotuksen jälkeen kolme kuukautta pullossa
Väriltään Vernaccia San Gimignanon väri on tyypillisesti oljenkeltainen kultaisilla heijastuksilla, jotka korostuvat ikääntymisen myötä. Tuoksuissa löytyy herkkiä hedelmäisiä tai yrttisiä tuoksuja, jotka ikääntyessä voivat kehittyä mausteisiksi ja tropiikinhedelmiksi.
Maultaan se on kuiva, harmoninen, suolainen viini. Vernaccia di San Gimignano on jo nuorena miellyttävä viini, mutta yllättää usein ikääntyessään monipuolisuudellaan. Siksi se sopii sekä kalaruokien, että valkoisen lihan kanssa.
Mielenkiintoisinta vierailulla ennen viinien maistelua oli viinien eri tuoksujen ”muistinvirkistyskurssi”. Meille annettiin haisteltavaksi kaikkia mahdollisia tuoksuja mitä viinistä löytyy marjoista kukkasiin, mausteista maaperään ja tupakkaan. Olin jotain samanlaista kokenut monta vuotta siten Ranskassa.
Menkäämme siis itse maisteluun. Maistelun järjestäjä oli siis Vernaccia di San Gimignano viinialueen viinintuottajien edustajayhdistys ja promoottori, joten meille tarjottiin maisteltavaksi kuutta eri alueen viiniä.
Aivan ensimmäinen Vernaccia oli https://borgotollena.com/ tuottama Vernaccia di Gimignano (jota ei heidän sivustolla näytä olevan tällä hetkellä myynnissä.) Tämä Vernaccian väri oli haalean oljen värinen, ja tuoksuiltaan se oli pelkistetty, sisältäen keltaista omenaa, greippiä ja valkoisia kukkia, ja maultaan se oli raikas, selkeä ja yllättävän pitkäkestoinen. Ei missään nimessä yksinkertainen viini, vaikka olikin ns. perus Vernaccia di San Gimignano.
Seuraava viini jo yllätti minut todella. Kyseessä oli Poderi del Paradison Vernaccia, joka oli väriltään kauniin kullan keltainen ja tuoksuiltaan todella monimuotoinen. Tuoksuissa löytyi niin sitrushedelmiä, kuin aprikoosia, mausteita, ja mineraaleja, ja suuntuntumassa viini oli samalla raikas ja pehmeä, pitkäkestoinen ja harmoninen. Olin hetkessä ihastunut viiniin.
Kolmas viini oli puolestaan vielä yllättävämpi. Kyseessä oli riserva Vernaccia San Gimignano DOCG Riserva – Palagetto, ja valkoviiniksi sen tuoksumaailma oli hyvin monipuolisen hedelmäinen ja mausteinen, kenties makeahko ja itämainen. Samoin suussa valkoviini oli lämmin, vaikka myös viinin raikkaus ja mineraalisuus olivat esillä. Harvinaisen sopiva viini, silloin kun nautitaan mausteista ruokaa.
Jos olin jo tähän mennessä maani myynyt näiden viinien edessä, niin neljäs Vernaccia sai minut todellakin haltioihin. Kyseessä oli Vernaccia di San Gimignano Riserva DOCG 2016 in vendita online (panizzi.it) (tosin 2018 vuosikerta.) Tämä Vernaccia oli todella laadukas ja monimuotoinen, ja se toi mieleeni ranskalaiset valkoviinit. Tuoksumaailmassa löytyi raikkaita sitrushedelmiä mutta myös appelsiinimarmeladia, ja yrttejä, manteleita, vaniljaa, kurkumaa ja paljon muussa. Se oli myös hämmästyttävän mineraalinen. Myös suussa Vernaccia oli tasapainoinen ja pitkäkestoinen.
Maisteluun kuului myös yksi alueen punaviini, sillä punaviinilajikkeitakin alueella viljellään ja tunnetuimpia ovat Chianti dei Colli Senesi. Pòlito – Azienda Agricola Il Lebbio -tilan punaviini oli kuitenkin San Gimingano Rosso D.O.C. 90% Sangiovesesta valmistettu. Myös tämän punaviinin tuoksumaailma oli todella monipuolinen kirsikoista suklaaseen, maaperästä mausteisiin ja voimakkaisiin ruusuntuoksuihin. Tuoksut antoivatkin odottaa täyteläistä ja pehmeää kypsää viiniä, mutta hämmästyin kun viini oli raikas ja terävä siitä huolimatta, että kyseessä oli vuoden 2013 viini.
Aivan viimeisenä maistoimme Vin Santoa, jolta osankin odottaa jo erinomaisuutta (koska olimme vierailleet Carmignanossa Vin Santoa valmistavalla tilalla muutama vuosi sitten. Voit lukea blogistani https://atomic-temporary-160930738.wpcomstaging.com/2022/03/15/carmignano-viinien-mennyt-maailma/. Myös tällä San Gimignanon Vin Santo del Chianti DOC | Riserva | San Gimignano | Casale Falchini (casale-falchini.it) ei ollut jälleen mitään tekemistä turistikaupoista tai supermarketista ostettujen Vin Santojen kanssa. Ei tekisi mieleni missään nimessä upottaa kuuluisia cantucci-keksiä tähän tuoksujen ja makujen paratiisiin, missä hunajat, mantelit, kuivatut viikunat, vaniljat ja paljon muuta taivaallista yhdistyi.
Viinivalmistelu oli päättynyt autuaaseen oloon, ja tunsimme oppineemme jälleen paljon uutta. Olinkin tämän jälkeen sitä mieltä, että Vernaccia di San Gimignano on yksi Italian aliarvostetuimmista viineistä, sillä sen monipuolisuutta ei tunneta hyvin. Uskon että alueen suuret tuottajat ovat valitettavasti tehneet hallaa Vernaccia di San Gimiganolle myymällä isoille supermarkettiketjuille viiniä, joka ei ole kovin laadukasta. Jälleen yksi syy miksi viinit pitäisi ostaa suoraan tilalta tai viinikaupasta (enotecasta), eikä supermarketista.
Oli kyllä mukavaa vaihtelua tutustua niin monen eri tuottajan viineihin ja opastetusti ja rauhassa. Suosittelenkin tutustumaan Vernaccia di San Gimignanoon tämän opastetun maistelun kautta, sillä meitä opastanut sommelier ( jonka nimeä en valitettavasti muista) oli suorastaan loistava. Miehenikin oli hyvin tyytyväinen, mutta myös tyttäreni, joka oli saanut tutustua viinien hajumaailmailmaan, ei ollut lainkaan tylsistynyt tällä kertaa. Meille oli toki koko ajan tarjoiltu herkullisia paikallisia juustoja ja leikkeleitä, joten olimme saaneet myös vatsamme täyteen. Ehkä tylsistynein perheen jäsen oli koiramme, mutta hänellekin teki hyvää levätä jonkin aikaa viileässä.
Kuitenkaan viinejä joita maistelimme ei voi ostaa consorziosta, vaan suoraan tilalta. Yksi mahdollisuus on tilata San Gimignanon keskustassa sijaitsevasta viinikaupasta Enoteca Antica Latteria – Vini a San Gimignano – Toscana, mistä mekin kävimme ostamassa muutaman Vernaccian mukaan. He myös lähettävät kotiin ilmaiseksi ( Italiaan) jos kyseessä on yli 100 euron tilaus. Täytyy myös todeta, että näiden viinien hinta-laatu suhde on enemmän kuin kohdallaan.
Päätimme yrittää vierailla vielä jollain viinitilalla, jonka viiniä olimme maistaneet. Koska Il Lebbion-viinitila, jonka punaviiniä olimme maistaneet, sijaitsi kotimatkalla, se sattui kohteeksemme. Se olikin hauska viinitilavierailu, vaikka en voi täysin suositella sitä. Kyseessä oli ensinnäkin todella vaikeasti löydettävä, ei niin huoliteltu viinitila, joka ei ollut tottunut ottamaan vieraita vastaan. Tilanomistaja oli aikoinaan voittanut monia palkintoja viineillään, mutta mitä ilmeisemmin hänen persoonansa ei luontunut nykyiseen viinien markkinointiin, vaikka muuten hän oli ihanan autenttinen toscanalainen jöröjukka. Ostimme kuitenkin lisää punaviiniä, ja jonkun Vernaccian, vaikka ne eivät olleet yhtä laadukkaista kuin punaviini.
Illaksi saavuimme omaan Toscanan asuntoomme, ja olikin ihanaa olla kotona ja omassa sängyssä. Mieheni teki illaksi hyvää simpukkapastaa ja sunnuntaina menimme rannalle, sillä sää Italiassa oli harvinaisen helteinen vielä lokakuun alussa.
Aika täydellinen viikonloppu. Nyt ei harmita täyttää vuosia, kun olen oppinut järjestämään itselleni näitä elämän tähtihetkiä aina silloin tällöin.
Syntymäpäivä iltanani korkkasimme sitten Il Lebbio-viinitilan punaviinin, ja totesin sen vielä loistavammaksi kuin muistin.
Parasta näissä viininmaistelukokemuksissa onkin se, kun löytää näitä ”viinihelmiä”!
Italia Viinilasissa 