
Nykyään kuulee usein onnellisuusmantraa, jonka mukaan ihmisen tulisi tehdä usein uusia asioita elämässä. Koska olen keski-ikäinen perheellinen ja koiranomistaja, en voi hakeutua hurjiin uusiin seikkailuihin, joten kohdallani uusien asioiden kokeminen onnistuu lähinnä uusien viinitilojen tutustumisen kautta.
Tällä kertaa pääsin tutustumaan Ornellaian viinitilaan Bolgherissa, jonne olin suunnitellut vierailua ainakin kolme vuotta, mutta joka oli hankala toteuttaa, koska tilalle ei päässyt tutustumaan viikonloppuisin, ja odotuslista oli myös pitkä. Mutta tällä kertaa Reggio Emilian pyhimyksen San Prosperon juhla ( eli vapaapäivä) sattui perjantaiksi, ja olimme jo päättäneet viettää pitkän viikonlopun Toscanassa, joten päätin koettaa onneani, ja otin yhteyttä Ornellaiaan ja kappas sain sovittua vierailun.
Mieheni oli jopa innostuneempi vierailusta kuin minä, sillä Ornellaia on yksi Italian kuuluisimmista ja arvostetuimmista viinitiloista Italiassa. Ornellaian Bolgheri Superiore punaviini maksaa pitkälti yli 200 euroa, joten pelkkä hinta herätti uteliaisuuteni. Lisäksi, vaikka olin vieraillut aikaisemmin useilla Bolgherin viinitiloilla, halusin tutustua yhteen Bolgherin alkuperäiseen Super Tuscan-viinien valmistajaan, ja ymmärtää mistä tilan maine syntyi.
(Voit lukea aikaisemmista blogeistani Bolgherin vierailuistani https://atomic-temporary-160930738.wpcomstaging.com/2020/06/22/back-in-bolgheri-ja-hapeamatonta-toscanan-mainontaa/, https://atomic-temporary-160930738.wpcomstaging.com/2021/09/08/satuja-ja-viineja-bolgherissa/),

Hiukan historiaa aluksi. Jälleen kerran kuulin mainittavan miten Super Tuscan viini syntyi San Guidon Mario Incisa della Rocchetan ansiosta, joka alkoi viljelemään ranskalaisia viinilajikkeita, koska perinteinen Sangiovese tuotti alueella ainoastaan keskinkertaisia viinejä. Hän luotsasi Super Tuscan viinin maailman maineeseen Sassicaian nimellä vuonna 1968 . (Sassicaia on siis vielä kuuluisampi Super Tuscan-viini). Sen sijaan Ornellaian viinitilan perusti Piero Antinorin nuorempi veli Lodovico vuonna 1981 aivan San Guidon läheisyyteen, ja varsinainen viininvalmistus alkoi vuoden 1985 sadosta. Olin kuulevani tarinassa hiukan vaiettua perhedraamaa. En tiedä kuitenkaan olenko oikeassa
Ornellaian viininvalmistus alkoi ajatuksesta erottautua ja luoda todellisuus, joka ei suuntautunut pelkästään viinintuotantoon, vaan jossa kalifornialaisen mallin mukaan kokeilu ja markkinointi kulkisivat käsi kädessä. Lodovico työskentelikin luodakseen jotain uutta Italiassa palkaten venäläisen enologin André Tchelistcheffin. Tilalle kutsuttiin myös lahjakas nuori enologi Federico Staderini, joka aloitti 90-luvulla yhteistyön maailman vaikutusvaltaisimman viininvalmistajan Michel Rollandin kanssa. Heidän lisäkseen tilalla ovat työskennelleet kuuluisat enologit kuten Tibor Gal ja Andrea Giovannini.

Vuoden 1999 lopulla Ornellaian osti kalifornialainen jättiläinen Mondavi yhdessä Italialaisen Frescobaldin viinintuottaja perheen kanssa. Frescobaldi kutsui tilalle enologi Thomas Duroux’n Bordeaux’sta (josta tuli Toscanan kokemuksensa jälkeen kuuluisan Château Palmerin johtaja Margaux’ssa).
Varsinainen vallankaappaus tapahtui vuonna 2005, kun Frescobaldi osti koko tilan ja palkkasi viininvalmistajaksi Axel Heinzin, joka on edelleen yrityksessä. Kuten on huomattavissa, Ornellaian tila on ollut kansainvälisten enologien leikkikenttä ja kiitos useiden taitavien viinintekijöiden ansiosta Ornellaian viinit kehittyivät nopeasti ainulaatuisiksi auttaen Bolgherin viinien maineen kasvussa.
Viinitilan oppaamme aloitti viinitilan esittelyn kertomalla Ornellaian viinitilan omalaatuisuudesta maaperästä, sillä alueella sijaitsi montaa erilaista maalaatua punaisesta hiekkamaasta kalkkikiviseen savisempaan maastoon. Ornellaian viinitila käsittää kaikkiaan 99 hehtaaria, mikä selittää maaperän moninaisuuden.


Ornellaian viinitarha onkin monimutkainen lajikkeiden palapeli, joka on jaettuna kahteen ”kortteliin”, historialliseen Ornellaian alueeseen ja hiljattain perustettuun Bellaria-alueeseen. Tilan alueita ei ole omistettu ainoastaan yhdelle lajikkeelle, vaan jokaista maaperää hyödynnetään jotta Cabernert-, Merlot- tai Petit Verdot-viinirypäleille syntyisi oikeanlainen ja tarvittava ominaisuus. Toisin sanoen, eri viinipalstoilla enologit kasvattivat vaihdellen eri viinilajikkeita ymmärtääkseen, mikä maaperä toisi esiin kyseisen viinilajikkeen parhaat ominaisuudet. Eri palstoilla, mutta myös osissa itse viinitarhaa, syntyikin eri laatuisia viinejä, jopa vastakkaisilla ominaisuuksilla, vaikka kyse on samasta rypäleestä. Ornellaian viineissä on siis kyse jatkuvasta kehittämisestä ja tutkimuksesta, jota blend olisi paras mahdollinen. Tämä siis selittää Ornellaian Bolgheri Superiore viinin korkean hinnan, sillä viinien takana on uskottaman paljon tutkimusta ja kehitystyötä.

Oppaamme vei meitä kierroksen Ornellaian tuotantotiloissa, jotka olivat valtavat ja siistit. Hän esitti meille myös videofilmin, miten viinitilan viiniköynnösten hoitaminen ja sadonkorjuu tapahtui. Olin erittäin vaikuttanut suuresta valikoinnista, jota viininvalmistus prosessissa tapahtui. Paitsi että viiniköynnösten liiat lehdet ja kasvillisuus karsittiin keväällä, myös viinirypäletertut, jotka ovat tarpeettomia karsittiin viiniköynnöksistä. Tämän lisäksi sadonkorjuun aikana viinirypäleiden rypäleet tarkastettiin yksitellen ja poistettiin valikoimasta huonoimmat ennen niiden puristamista viinimehuksi. Tämä oli minulle aivan uutta, ja mikä selittää jälleen Ornellaian viinin korkean hinnan



Viinitilalla oli useita modernintaiteen taideteoksia, joita oppaamme esitteli ylpeänä. Hän kertoi, että joka vuosi uusi modernintaiteen tekijä pyydettiin suunnittelemaan sen vuosikerran viinipullolle taideteos ja etiketti, joka kuvastaisi kyseisen vuosikerran luonnetta. Nämä ”taideteosviinipullot” olivat hyvin kalliita.






Kuten jo mainittu, tilalla viljeltiin lähinnä ranskalaisia viinilajikkeita; Cabernet Savignon-, Cabernet Franc-, Merlot-, Savignon Blanc-viinejä, joista valmistettiin Bordeaux -tyylisiä viinejä yhdistelemällä eri viiniköynnöksistä, eri alkuperästä tai jopa eri vuosikerroista peräisin olevia viinejä. Tilalla viljeltiin myös muutamia Italialaisia lajikkeita tai ne ostettiin muualta, mutta niiden käyttö oli minimissä.
Kierroksen päätteeksi päädyimme hyvin eleganttiin viinimaistelutilaan, jossa saimme maistaaksemme viittä eri Ornellaia-tilan viiniä: Ornellaia Bolgheri Superiore, Le Serre Nuove, Variazione del Rosse, Le Volte ja Poggio alle Gazze.
Aloitimme viininmaistelun tilan valkoviinillä Poggio alle Gazze dell`Ornellaia IGT 2021, jonka blend sisälsi 72% Sauvignon Blanc, 16% Vermentino, 6% Viognier, 6% Verdicchio. Valkoviini oli kauniin oljen keltainen ja kirkas, jossa Sauvignon Blancin aromi oli vallitseva tuoksuissa, vaikka muita hentoisia valkokukkaisia yrttisiä tuoksuja oli havaittavissa. Viinin oli valkoviiniksi tukeva, ja jonka kerrokset vähitellen avautuivat maistellessa. Tammitynnyrissä kypsyminen oli havaittavissa lähinnä monipuolisena rakenteena. Ihastuin tähän viiniin täysin. Harmikseni viiniä ei ollut tilalla myynnissä.


Ensimmäinen punaviini Le Volte dell`Ornellaia Toscana IGT 2021 valmistetaan Cabernet Sauvignosta, Merlotista ja Sangiovesesta. Olinkin maistanut sitä jo aikaisemmin. Se oli punaviiniksi hapokas, kauniin rubiinin punainen, miellyttävän tuoksuinen ja helposti nauttiva. Rehellisyyden nimessä on kuitenkin todettava, että viini kalpenee monelle muulle Toscanan punaviinille, joten en ymmärrä miksi Ornellaia tuottaa viiniä, sillä sen laatu on mielestäni keskikertainen, ja viini on kuitenkin aika hintava ollakseen Ornellaian edullisin viini.
Kolmanneksi maistoimme Variazioni in Rosso dell’Ornellaia 2018 IGT. Sen blend vaihtelee eri vuosina sisältäen kuitenkin lähes aina Merlotia, Petit Verdota, Cabernet Sauvignonia, ja Cabernet Francia. Vuoden 2018 Variazioni oli tyylikäs ja herkullinen punaviini. Merlotin marjainen tuoksu oli päällimmäisenä, mutta viinin aromit olivat monipuoliset mausteista kahviin ja suklaaseen. Viinin rakenne oli myös pitkäkestoinen ja hapokas, tasapainoinen, mutta samalla viinissä oli mukana jotain määrittelemätöntä alkukantaista voimaa.
Neljäs viini oli Ornellaian toiseksi laadukkain Le Serre Nuove 2021 – Bolgheri DOC Rosso ROSSO jonka blend sisälsi 50% Merlot, 28% Cabernet Sauvignon, 11% Cabernet Franc, 11% Petit Verdot . Viini oli jälleen kauniin kirkkaan rubiininpunainen, tuoksut olivat aivan ihastuttavan monipuoliset, hedelmistä kukkasiin, stksynlehdistä ja nahkan tuoksuihin. Viiniinsä olivat tasapainossa niin hapokkuus kuin tanniinit. Samoin jälleen viinin maku oli pitkäkestoinen ja harmoninen.
Aivan viimeisenä saimme sitten maistaa Ornellaia 2020 La proporzione, Bolgheri Superiore Rosso DOC (jokainen vuosikerta nimetään eri nimellä, joka viittaa vuosikerran luonteeseen, ) blendissä 50% Cabernet Sauvignon, 32% Merlot, 13% Cabernet Franc, 5% Petit Verdot.
Bolgheri Superiore Rosso DOC ansaitsee kylläkin yksityiskohtaisemman maininnan. Sitä valmistetaan keskimäärin 150 000 pulloa vuodessa. Viinin kypsytys tapahtuu osittain tammitynnyreissä, osittain terässäiliöissä. Jokainen viinilajike kypsytetään erikseen terässäiliöissä, ja saatu rypälemehu dekantoidaan ranskalaisiin tammitynnyreihin, joissa tapahtuu malolaktinen käyminen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen suoritetaan lopullinen sekoitus, joka kypsytetään edelleen tammitynnyreissä, joissa se lepää toiset 12 kuukautta. Sen jälkeen viini kypsyy vielä vuoden pullotuksen jälkeen, jonka jälkeen se ilmestyy myyntiin.
Ilmiselvästi Bolgheri Superiore oli Ornellaian viineistä laadukkain ja hienostunein. Edelleen syvän rubiinin punainen, vaikka joitain oranssin heijastumia oli havaittavissa lasissa. Viini oli samalla sekä raskas että kevyt, hienostunut että perinteinen. Tuoksu oli sekä marjainen että mausteinen, eetterinen ja maanläheinen. Ranskalaiset viinirypäleet antoivat tuoksun ja vivahteet viinille, mutta Italialainen maaperä ja ilmasto antoivat viinille sen intensiivisen luonteen. Se oli elegantein ja monipuolisin versio kaikista edellisistä viineistä.


Kaiken kaikkiaan Ornellaia Bolgheri Superiore DOC oli taidokas ammattilaisten taidonnäyte. Tutkimus ja työ viinin takana oli aistittavissa, ja kyseinen vuosikerta oli saanut 95-98 pistettä monelta viinikriitikolta. Mutta jotain jäi kuitenkin puuttumaan. Jäin pohtimaan tätä pitkään. Kenties viinistä puuttui ilo tai jokin muu elämyksellinen elementti. Se ei saanut minussa aikaiseksi suurta sisäistä haltioitumista tai riemunkiljaisua. En tiedä olisiko viini decanterissa käytettynä tai ikääntyessään vakuuttavampi, mutta usein vaikka viini on nuori, se antaa lupauksen tulevasta. Nyt ei niin käynyt.
Vaikka hiukan petyin Ornellaia Bolgheri Superiore-viinin elämykselliseen puoleen, vierailu Ornellaian viinitilalla oli ollut oikein miellyttävä. Olin pelännyt snobbailua, mutta siitä ei ollut tietoakaan, vaan tilan ihmiset ja tuotanto vaikuttivat maanläheiseltä ja tyylikkäältä kokonaisuudelta.
No heille tiedoksi, jotka nyt miettivät ostimmeko lopuksi Ornellaia Bolgheri Superiore DOC viiniä, niin voin kertoa, että emme raaskineet. Ostimme edullisemman viinin, sillä mielestäni Ornellaian Bolgheri oli aivan liian kallis, ja enkä kokenut viiniä ihan hintansa arvoiseksi.

Mutta olin kuitenkin jälleen kerran päässyt tutustumaan uuteen viinitodellisuuteen, ja oppinut uusia asioita viinintuotannosta, vaikka olin jo monen monta kertaa vieraillut viinitiloilla ja varsinkin Bolgherissa.
Nyt olikin mukava palata vanhoihin rutiineihin ja maisemiin. Niihin samoihin koiralenkkeihin, tiskikoneen täyttöön ja tyhjentämiseen, ja toimistokahviin. Ah, ihana-arki, keski-iän synti olikin rutiinien rakastaminen.
Huvittaa hiukan se 20-vuotias nuori nainen, joka aikoinaan lähti Napoliin seikkailu mielessä. Ei hän olisi ikinä uskonut kolmenkymmenen vuoden jälkeen asuvansa edelleen Italiassa, ja että suurimmat seikkailut, joita hän kaipasi elämäänsä, olivat uusiin viinitiloihin tutustuminen.
